Yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa

Teknistaloudellinen kehitys on johtanut tuotannon, palvelujen ja koko yhteiskunnan verkostoitumiseen ja keskinäisten riippuvuuksien kasvuun. Tehokas ja optimoitu verkostotalous perustuu nopeasti kehittyvään tieto- ja viestintäteknologiaan, joka on erittäin häiriöherkkä monille uudenlaisille uhkille ja riskeille.

Huoltovarmuuskriittisiä toimintoja ovat mm. energiatuotanto, terveydenhuolto, maanpuolustus, viranomaistoiminta, finanssi ja tietoyhteiskuntapalvelut. Nämä toiminnot ovat yhteiskunnan kannalta välttämättömiä ja niiden toimivuus on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuuskriittisiksi luokitelluilla organisaatioilla on yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta tärkeää ja kriittistä infrastruktuuria sekä palveluita.

Huoltovarmuuskriittisiä palveluita tuottavat sekä yksityis- että julkissektorin organisaatiot, joita voivat olla virastot, ministeriöt, pankit, operaattorit, logistiikkakeskukset jne. eli ne tahot, jotka Huoltovarmuuskeskus on määritellyt huoltovarmuuskriittisiksi. Lisäksi kyseisillä organisaatioilla on tietojärjestelmiensä jatkuvuudenhallintaan lain asettamia velvoitteita tai riskienhallinnan, turvallisuuspolitiikan sekä laatujärjestelmien edellyttämiä vaatimuksia.

Tietojärjestelmien, tietoliikenteen ja viestinnän toimintavarmuus on nykyaikaisen yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan, turvallisuuden ja kansalaisten toimeentulon välttämätön edellytys. Tietojärjestelmät muodostavat keskenään monimutkaisia ja verkostoituneita palvelukokonaisuuksia, joissa yhdenkin kriittisen järjestelmän käyttökatko voi aiheuttaa koko järjestelmän lamaantumisen. Tästä syystä tieto- ja viestintäjärjestelmien suojaamisen tarve teknisiä häiriöitä ja tahallista vahingoittamista vastaan on lisääntynyt.

Kriittinen infrastruktuuri muodostuu niistä välineistä ja laitteista sekä palveluista ja tietojärjestelmistä, jotka ovat kansakunnille niin elintärkeitä, että niiden toimintakyvyttömyydellä tai tuhoutumisella olisi heikentävä vaikutus kansalliseen turvallisuuteen, kansantalouteen, yleiseen terveyteen ja turvallisuuteen sekä valtionhallinnon tehokkaaseen toimintaan.

Vakavimmat huoltovarmuutta koskevat uhat liittyvät raaka-aineiden ja tavaroiden saatavuuteen sekä luonnononnettomuuksiin, ympäristökatastrofeihin ja pandemioihin. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen ja väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen.

Esimerkiksi kyberhyökkäykset, haittaohjelmat, palvelunestohyökkäykset ja muut verkkoterrorismin muodot lisääntyvät jatkuvasti ja niillä voi olla vakavia vaikutuksia myös huoltovarmuuteen.

Maailmanlaajuisesti on alettu kehittää toimintaa, jota kutsutaan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi (critical infrastructure protection, CIP) sekä erityisesti kriittisen tietoteknisen infrastruktuurin suojaamiseksi (critical information infrastructure protection, CIIP).